Sivukartta Etusivu Sivukartta Etusivu
Hevosen kanssa
Kurkista kirjaan Tekijöitä ja esiintyjiä Lisäaineistoa Tietoa etsimässä Kerro mielipiteesi
  Mikä on hevonen
 

Hevonen ja ihminen

Mutkia matkassa

Miten hevonen oppii

  Hevonen ihmisen luona

Luotu liikkumaan

Luottamus ensin

Ohjeita kouluttajalle

Perustaitojen opettaminen

Lajikoulutusta

Eteen-alasvenytys
Tuntuma


Eteen-alasvenytys

Ratsun verryttelyyn kuuluvat monipuoliset lihaksistoa venyttävät liikkeet eri askellajeissa etu- ja takaosan väistöistä kuvissa esitettyyn eteen-alas suuntautuvaan venytykseen. Ratsastajan toiminnasta venytyksen aikana kerrotaan lisää kirjan sivulla 588, valmennuksen pääperiaatteista ja lihashuollosta taas sivulla 275.

Monipuolinen ja vaihteleva liikkuminen lisää hevosen terveyttä ja auttaa ehkäisemään lihaksiston jännitystiloja, jäykkyyttä ja jalkojen kipeytymistä. Levon ja rasituksen, lihasryhmien rasittamisen ja vuoroin taas venyttämisen on oltava tasapainossa. Vuoroin lyhenevät ja vuoroin taas venytettävät lihakset voimistuvat eniten. Pelkkä pitkään samassa muodossa työskentely aiheuttaa hevoselle jännittymiä ja jopa kipua. Kierros kierrokselta samassa työskentelymuodossa liikkuminen saa lihakset ehkä lämpenemään, muttei poista lihasryhmien venyttelyn tarvetta.


Työskentelyn nyrkkisäännöksi käy: "Mitä enemmän kootaan, sitä enemmän venytetään." Työskentely on hyvä jaksottaa niin, että jo muutaman minuutin kokoamisen tai muun raskaamman työskentelyn jälkeen hevonen saa välillä venyttää kaulaansa alas-eteenpäin. Venytys on tehokas, kun hevonen liikkuu aktiivisesti pyöreänä turpa luotiviivan edessä (kirjan sivulla 545 kerrotaan siitä, miten hevonen saadaan liikkumaan "kuolaimella" pyöreänä).

Pitkin ja löysin ohjin kulkeminen tarjoaa hevosen mielelle lepoa ja käy palkinnosta, mutta venytyksenä se ei ole yhtä tehokas kuin kaula ja koko ylälinja pyöreänä venyttäminen.

Tämä EI ole eteen-alasvenytys. Hevonen pakenee kuolaimen taakse. Syynä saattaa olla esimerkiksi se, ettei ratsastaja pysty myötäämään käsillään ja kehollaan hevosen pään ja kaulan tasapainoittavien liikkeiden tahdissa. Jos kuolaimen aiheuttama tuntuma suussa on epämukava, hevonen oppii pakenemaan sitä nyökkäämällä turvallaan kohti rintaansa. Tila on itsessään palkitseva ja kuolaimen takana liikkumisesta tulee helposti vaikeasti korjattavissa oleva tapa.

Kun hevonen liikkuu tässä asennossa, se käyttää alakaulansa lihaksia päänsä ja kaulansa asennon säilyttämiseen. Siinä missä yllä kuvattu pyöreänä kuolaimella liikkuminen muokkaa vähitellen hevosen kaulan ja selän lihaksistoa joustavaksi ja kauniiksi, kuolaimen alla usein liikkuminen vaikuttaa päinvastoin.

 

Sivukartta Etusivu
Teksti ja kuvat © Tuire Kaimio ja Minna Tallberg
Design by Nettienkelit
Sivukartta Etusivu Sivukartta Etusivu