Laumansisäinen pari
Hevosella on laumassa usein kumppani, jonka seurassa
se viettää pääosan ajastaan.
Joskus ystävyys saattaa olla erityisen kiinteä ja
oikein hyvien ystävien kesken kummankin hevosen
henkilökohtainen tila saattaa olla lähes
olematon (hevosen ja ihmisen omasta tilasta ja sen
varjelemisesta kerrotaan lisää kirjan sivulla
461).

Oiva
esimerkki laumansisäisestä parista ovat
kirjan kansikuvassa esiintyvät nuoret hevoset.
Viron Muhussa laiduntaa kesäisin parin neliökilometrin
asumattomalla saarella suuri lauma eestinhevosia.
Kun hevoset kuulivat kirjan tekijöiden lähestyvän,
koko viidenkymmenen hevosen lauma laukkasi vierailijoita
tervehtimään. Horisontti näytti
täyttyvän hevosista. Kaksi nuorta hevosta,
ruunikonkimo ja voikko, liikkuivat suoraan kohti
kameraa aivan toinen toisensa kyljessä laukaten.
Hevoset näkyivät liikkuvan tiiviisti
vierekkäin jo horisontissa (kuvassa äärimmäisenä vasemmalla).
Kun etäisyyttä ihmisvierailijoihin oli
enää parikymmentä metriä, nämä kaksi
nuorta hevosta juoksivat edelleen aivan lähekkäin.
Tästä tilanteesta syntyi kirjan kansikuva,
hevosten aito uteliaisuus ja halu hakeutua ihmisen
läheisyyteen näkyvät siitä selvästi.
Tekijät viipyivät saarella useita tunteja,
ja aina kun kuviin tallentui jompikumpi kannen nuorista
hevosista, parien toinenkin jäsen oli kuvassa
aivan sen vieressä.

Kansikuvahevoset ovat kuvassa vasemmalla.
|

Tässä kuvassa
kannen hevoset ovat takana oikella.
|
Varsojen ja aikuisten hevosten keskinäisestä kumppanuudesta
kerrotaan lisää kirjan sivulta 33 alkaen
ja hevosten eroahdistuksesta sivulta 47 lähtien. |