Tekemällä oppiminen on vanhan hevostaidonkin taustalla

Seuraava teksti on jatkoa kirjan sivulle 192, jossa kerrottiin tekemällä oppimisesta tarkemmin.

Hevosten koulutus ja myös ratsastus pohjautuvat suurimmalta osin juuri tekemällä oppimiseen (trial-and-error -learning). Hevonen oppii pian, että jos se ensin liikkuu tai käyttäytyy tietyllä tavalla, se saa palkinnoksi olla aivan rauhassa. Hevonen ei ymmärrä ihmisen pyyntöjä luonnostaan eikä syntyjään tiedä, miten esimerkiksi pesutilanteessa pitäisi käyttäytyä. Jos ihminen keskeyttää pyyntönsä tai myötää apunsa silloin, kun hevonen sattumalta liikahtaa oikeaan suuntaan, hevonen oppii useiden toistojen jälkeen, että sen oman toiminnan ja hieman epämiellyttävän paineen loppumisen välillä on syy- ja seuraussuhde. Talutettuna Myös ihminen oppii yrittämällä ja erehtymällä. Vuosituhansien aikana ihminen on oppinut toistamaan niitä koulutustapoja, jotka näyttävät selventävän hevoselle ihmisen toiveita parhaalla mahdollisella tavalla. Yrittämällä ja erehtymällä ihminen on myös oppinut paljon oman liikkumisensa vaikutuksista hevosen liikkumiseen (liikkeiden peilaamisesta kerrotaan kirjan sivulla 106), oppinut istumaan hevosen selässä sen liikkeisiin parhaiten mukautuen (istunnasta kerrotaan sivulla 597) ja jopa parhaan tavan selittää omien havaintojensa tuloksia muillekin hevosihmisille. Hevoset ovat aina oppineet samalla tavalla ja ihmiset ovat osanneet hyödyntää sitä, vaikka oppimisen lainalaisuuksia on pystytty paremmin jäljittämään vasta joitain kymmeniä vuosia ja viime aikoina jopa aivotasolla neurobiologiassa myös todistamaan. Jo tuhansia vuosia ennen kuin operantista ehdollistumisesta oli kukaan kuullutkaan, maailmasta löytyi huikaiseviin koulutustuloksiin pääseviä hevoskouluttajia. Osa tästä perimätiedosta on meidän päiviimme saakka siirtynyt kädestä pitäen mestarilta kisällille ja hevosmieheltä toiselle. Koska yhden ihmisen elämä ei mitenkään riitä kaikkien niiden yritysten ja erehdysten tekemiseen, jotka ovat johtaneet hevoskoulutuksen kirkkaimpiin helmiin, vanhan, hyvän hevostaidon oivalluksista kannattaa ottaa oppia. Nykytietämys oppimisen perusteista on kuitenkin osaltaan tuonut hevoskoulutukseen entistä enemmän tarkkuutta ja osaltaan auttanut selittämään ilmiöitä, jotka ovat aiheuttaneet kouluttajille päänvaivaa kautta aikojen.

Tekemällä oppiminen löytyy hyvin erilaisten hevoskoulutustapojen, ratsastuksen ja myös ajoon opettamisen taustalta. Vaikka välineet ja avut saattavat vaihdella, perusperiaate on silti sama. Hevonen oppii tekemään asioita, jotka johtavat välittömästi sen itsensä kannalta suotuisaan lopputulokseen. Hevonen oppii nopeasti, ja jo muutamien kymmenien onnistuneiden toistojen jälkeen vaikuttaa siltä kuin hevonen ymmärtäisi synnynnäisesti ihmisen pyyntöjen ja apujen merkityksen.